Se, miten mieleenjäävästi osaamme kertoa, ratkaisee onnistumisemme
Rakkaus luontoon ei riitä pitämään vesistöjä hengissä, vaan tarvitaan myös tietoa ja toimintaa. Auri Sarvilinna ja Liisa Hämäläinen perustivat Suomen Vesistösäätiön, jotta kaikista suomalaisista tulisi sisävesien asiantuntijoita.
Viime vuosikymmeninä monet ihmiset ovat kiinnostuneet sisävesien
eli järvien, jokien, lampien, lähteiden ja purovesistöjen tilasta. 1990-luvun lopulle saakka valtio oli lähes ainoa merkittävä sisävesistöjen kunnostaja Suomessa, mutta sen jälkeen suojelutoimissa ovat kunnostautuneet monet uudenlaiset toimijat: säätiöt, kansalaisjärjestöt ja talkooporukat. EU:n vesienhoidon suunnittelun ja ympäristöhallinnon muutosten myötä kunnostustoiminta siirtyy tulevaisuudessa yhä enemmän kolmannen sektorin, yritysten ja kansalaisten vastuulle.
Uudet toimijat tarvitsevat tietoa ja ohjeita vesistöjen kunnostuksesta sekä verkostoja ja konkreettista tukea kunnostushankkeiden eteenpäin viemiseksi. Perustimme Suomen vesistösäätiön huolehtimaan Suomen sisävesien tilasta ja vesiluonnon monimuotoisuuden säilymisestä. Työnämme on edistää vesien kestävää käyttöä, suojelua ja kunnostusta siten, että puhtaat vetemme säilyvät myös tuleville sukupolville. Teemme vesien tilan parantamiseen liittyvää yhteistyötä ja autamme ihmisiä, yrityksiä ja yhteisöjä toimimaan vastuullisesti vesistöjen hyväksi.
On ollut hienoa huomata,
että ideamme ja tavoitteemme on otettu joka puolella vastaan ilolla. ”Mahtavaa, että olette perustaneet Vesistösäätiön. Tällaista todella tarvitaan” on tullut meille tutuksi lauseeksi.
Silti sisävesien tila Suomessa ei nouse puheenaiheeksi. Se on yksi syy, miksi Suomen Vesistösäätiötä tarvitaan. Haluamme nostaa sisävedet tärkeään rooliin yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Kaikkia vesistöjä ei voi suojella, mutta tarvitsemme monipuolista ja asiantuntevaa keskustelua siitä, miten käytämme vesistöjämme mahdollisimman kestävästi. Yleisen sisävesitietoisuuden lisääminen on työmme ydin, sillä tarvitsemme yhä enemmän ihmisiä mukaan työhön sisävesien puolesta. Siksi kehitämme tapoja, joiden avulla toimintaan on helppo osallistua mahdollisimman matalalla kynnyksellä.
Haluamme olla Suomen sisävesien ääni ja puolestapuhuja
eli vakiintunut, tunnustettu ja tunnettu ympäristötoimija Suomessa. Tavoitteenamme on luoda vesistönkunnostusosaajien verkosto, jota autamme ja tuemme niin, että ihmisillä on tarpeeksi tietoa, taitoa ja mahdollisuuksia toimia tehokkaasti sekä itsenäisesti. Yksi säätiön tärkeä päämäärä on ennallistaa vesistöjä ja soita. Näin luomme käytännön esimerkkejä, miten vesiä ja niiden valuma-alueita laitetaan kuntoon.
Suomessa alettiin tehdä 1960-luvun lopulla systemaattisesti työtä vesien pilaantumisen estämiseksi. Vesiä olivat turmelleet niin teollisuus, maatalous kuin sekin, että kunnat laskivat jätevetensä suoraan järviin. Kun jätevesien puhdistusprosessit tulivat pakollisiksi ja kuntiin saatiin jätevedenpuhdistamot, moni ongelma sai ratkaisunsa. Mutta toisaalta vanhat synnit jäivät vesistöjen pohjille – ja edelleen vesistöihin vapautuu ravinteita.
Suomea pidetään usein vesiensuojelun mallimaana,
mutta totuus ei kuitenkaan ole näin yksiselitteinen. Lähes kaikki jokemme on padottu, pienet virtavedet perattu ja suuri osa pienistä matalista järvistämme on rehevöitynyt. Jos emme toimi nyt, vesistöjen kunnostaminen voi viedä vuosikymmeniä. Muutos vesien tilanteessa tapahtuu hitaasti.
Hyvä uutinen on se, että tällä hetkellä suuret järvemme ovat pääosin hyvässä kunnossa. Tämän tilanteen ylläpitämiseksi täytyy kuitenkin olla valmis tekemään jatkuvaa työtä. Esimerkiksi ilmastonmuutos lisääntyvine sademäärineen aiheuttaa kosolti uusia ongelmia, joita ei ennen edes osattu ajatella. Sade tuo maa- ja metsätalousalueilta valumia, jotka kuormittavat vesistöjä. Viime vuosina kirkkaiksi mielletyt selkävedet, kuten esimerkiksi Saimaan Puruvesi, ovat kärsineet veden samenemisesta ja lisääntyneistä sinileväkukinnoista.
Haluamme saada jokaisen suomalaisen ymmärtämään,
miten tärkeitä sisävedet ja niiden lajisto ovat luonnollemme. Jos emme pidä sisävesistämme huolta, luonnon monimuotoisuus köyhtyy ja lajien uhanalaisuus lisääntyy. Maamme uhanalaisista lajeista 16 prosenttia elää rannoilla ja sisävesissä. Meistä jokainen tekee koko ajan valintoja, jotka vaikuttavat sisävesiin. Suomen Vesistösäätiön tehtävä onkin tukea suomalaisia vesistöjen kannalta kestävien toimintatapojen löytämiseksi. Useimmissa tapauksissa on mahdollista löytää ratkaisut, joista hyötyvät sekä vesistö että maanomistaja.
Viestintä ei ole toiminnassamme mikään sivujuonne vaan toimintamme kivijalka. Olemme olemassa, koska tarjoamme tietoa, näkemyksiä, ideoita ja kannustusta. Sisävedet ovat osa suomalaista sielunmaisemaa, mutta me haluamme tehdä suomalaisista myös niiden asiantuntijoita. Rakkaus vesistöjä kohtaan ei yksin riitä pitämään niitä hengissä, vaan tarvitaan myös tietoa ja toimintaa.
Emme etsi syyllisiä, syytä tai tuomitse. Sen sijaan olemme avoimia, etsimme ja tarjoamme ratkaisuja sekä teemme hyvää yhteistyötä monien eri toimijoiden kanssa. Kannustamme ihmisiä näkemään kestävien ratkaisujen edut.
Tässä työssä tarvitaan rohkeutta, kykyä viestiä asioista ymmärrettävästi ja selkeää näkemyksellisyyttä. Se, miten ymmärrettävästi, selkeästi ja mielenjäävästi osaamme kertoa, ratkaisee onnistumisemme.
Muutoksentekijät-sarjassa Eran asiakkaat kertovat, kuinka he muuttavat maailmaa markkinoinnin ja viestinnän keinoin. Aiemmin ajatuksensa ovat jakaneet Peabin viestintä- ja markkinointijohtaja Ritva Mäenpää ja Kolsterin myynti- ja markkinointijohtaja Juhana Hietala.