Vuosia sitten minulta kysyttiin työhaastattelussa: ”Eniten meitä mietityttää, oletkohan sinä oikeasti myyjä.”

No, kyllä olin ja olen edelleen. Kysymys tuntui oudolta, koska olin jo tuolloinkin työskennellyt myyjänä monta vuotta. Mutta olin tehnyt Suomessa täysin ennenkuulumattoman ammattiloikan ja vaihtanut journalismin myyntiin.

Ensin työskentelin urheilutoimittajana, sitten yleistoimittajana ja lopuksi taloustoimittajana. Tein juttuja toimittajana monenlaisista yrityksistä. Samaan aikaan opiskelin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa.

Käänteentekevä hetki elämässäni oli reportaasin tekeminen Helsingin pörssissä. Vastaan ei tullut lainkaan äänekkäitä meklareita, koska kaupankäynti oli jo automatisoitu. Yllättävä hiljaisuus pysäytti myös minut. Minulle tuli yhtäkkiä tunne, että haluaisin mennä bisnesmaailmaan, koska tälle hiljaisuudelle on tehtävä jotain.

Myös suomalaisen media-alan syöksylasku oli saanut minut huolestuneeksi. Toimittajana minut pidettiin tiukasti erossa myynnistä ja markkinoinnista, mutta varmasti opintojeni innoittamana ryhdyin ajattelemaan media-alaakin toimitusta laajemmin. Minusta alkoi tuntua, että myös myynnin puolella tehtiin tekoja suomalaisen median säilyttämiseksi.

Mutta tietenkin ajattelin myös itseäni. Halusin myyntiuralle, koska halusin tutustua suomalaiseen yhteiskuntaan uudesta vinkkelistä. Ja toden totta, myynnin kautta avautuikin aivan erilainen maailma. Myyjällä täytyy olla optimistinen ja sinnikäs asenne elämään. Vaikka olisikin taantuman takia vaikeaa, myyjän kannattaa aina uskoa tulevaisuuteen. Optimisti myy pessimistiä paremmin.

Suomessa suhtaudutaan ammatin ja alan vaihtamiseen epäilevästi, tai ainakin kummastellen. Moni kavahtaa vapaaehtoistakin ammatinvaihtoa, koska siinä piilee siemen epävarmuudesta ja mikä pahinta, mahdollisuus epäonnistumiseen. Itse suhtauduin muutokseen enemmänkin uuden aikakauden alkuna omassa elämässäni.

”Milloin palaat toimittajaksi?” tiedustelivat entiset työkaverini baarissa minulta vielä kolme vuotta sen jälkeen, kun olin lopettanut toimittajan hommat.

Elämä on opettanut minulle yhden asian: on parempi pitää monta porttia auki kuin keskittyä niiden sulkemiseen.

Elämänkokemus sekä toimittajan että myyjän työstä on laajentanut ajatusmaailmaani. Itsestäänselvyydet eivät kiinnosta minua. Kun edellisessä myyjän pestissäni tunsin toistavani itseäni liikaa, päätin lähteä. Nyt olen työskennellyt sisältötoimisto Era Contentissa runsaan vuoden ja oppinut valtavasti. Enää en myy valmiita tuotteita, vaan lähdemme asiakkaan kanssa kehittämään yhteisiä ratkaisuja.

Näin jälkeenpäin ajatellen alku oli vaikeaa, mutta niinhän se usein uutta oppiessa onkin.

Yhtä kysymystä olen odottanut koko ikäni. Mutta koska kukaan ei ole sitä minulle esittänyt, esitän nyt teille sen tässä itse: Mitä samankaltaisuuksia on journalismissa ja myynnissä?

Ja koska kukaan ei ole vastannut tähän kysymykseen, kerron teille kolme päätelmääni:

1. Toisen ihmisen kuunteleminen sekä oivaltavien kysymysten esittäminen. Lopputulos on sitä parempi, mitä merkityksellisempiä kysymyksiä tapaaminen sisältää.

2. Itsensä ilmaisemisen taito ja monimutkaistenkin asioiden kiteyttäminen. Lyhyen, mutta nerokkaan kiteytyksen tekeminen ymmärrettävästi on taito, jota tarvitaan sekä journalismissa että myynnissä.

3. Molemmat työt vaativat ja kasvattavat ihmistuntemusta. Sekä toimittajat että myyjät tapaavat jatkuvasti työssään ihmisiä. Kaikista parhaimmat hyväksyvät ihmisten moninaisuuden ja kunnioittavat erilaisuutta.

Maunu Anhava on Eran myyntijohtaja. 

  • Artikkelin kategoria:Näkökulmat