”Yhteistyöstä syntyy uutta!”
Suomi on pieni maa, jossa tarvitaan suuria tekoja. Olisiko yhdessä tekemisessä avain menestykseen? Kysyimme kolmelta kumppaniltamme, miten he valjastaisivat yhteistyön uudistumisen ja kasvun työkaluksi.
”Yhteinen pöytä julkisuudessa toimiville”
Leena Hirvonen
Oulun yliopiston viestintäpäällikkö
Haluaisin toteuttaa yhdessä median ja viestinnän ammattilaisten kanssa jonkinlaisen verkoston tai yhteisen foorumin, jossa viestijät, toimittajat, vaikuttajat ja muut julkisuudessa toimivat ihmiset voisivat keskustella ja ymmärtää paremmin toistensa työtä. Toivoisin, että pystyisimme käymään moniäänisempää ja neutraalimpaa keskustelua siitä, millainen toimintakenttä julkisuus on, miten julkisuus vaikuttaa ja mitä pelisääntöjä toimintaan liittyy.
Siirryin tekemään viestintää yli 20 journalisti- ja päätoimittajavuoden jälkeen. Ihan liian usein törmään siihen, että olen ”toisella puolella pöytää”. Itse en ajattele niin. Julkisuus on yhteistä maaperää. On vain erilaisia tulokulmia, erilaisia rooleja siellä toimiville. Juuri siksi meidän olisi tärkeä puhua toimintatavoista.
Viestinnän kenttä on yhä kuppikuntaistunut. Toimittajilla on omat tapahtumansa, viestijöillä omansa, ja eri sektoreiden ammattilaiset toimivat helposti erillään toisistaan. Uskon, että yhteistyö parantaisi tiedonvälitystä, lisäisi ymmärrystä ja vähentäisi väärinymmärryksiä.
Ajattelen myös, että yhteinen verkosto auttaisi tunnistamaan paremmin julkisuuden sävyjä ja nyansseja. Julkisessa keskustelussa pienilläkin sanavalinnoilla on iso merkitys. Mitä enemmän ymmärtäisimme toistemme toimintatapoja, sitä paremmin pystyisimme rakentamaan mahdollisimman totuudenmukaista ja avointa julkisuutta.
Instituutioihin kohdistuu valmiiksi paljon epäluuloa ja ihmisiin jopa maalittamista. Tämä jännittää asiantuntijoita. Näen sen myös tutkijoissa, joita valmennamme julkisuuteen. Joskus jännitys on niin suurta, että julkisuuteen lähteminen alkaa tuntua vaikealta. Niin ei saisi olla. Pahimmillaan se voi synnyttää halua vetäytyä julkisesta keskustelusta kokonaan. Siksi tarvitsemme enemmän yhteistä keskustelua, enemmän ymmärrystä ja vähemmän ajatusta siitä, että istumme eri puolilla pöytää.
”Rohkeampia kurotuksia yllättäviin suuntiin”
Riikka Kannas
Food Campin toimitusjohtaja
Yhteistyö on asia, joka jokaisessa yrityksessä olisi syytä ottaa esille tasaisin väliajoin. Suomi on pieni maa ja meidän kannattaisi todella monessa asiassa kehittää tuntosarvia yhteistyön suuntaan. Siitä syntyy uutta!
Ravintola-alalla kaikki ovat niin kiireisiä, että yhteistyölle ei tahdo löytyä kaistaa, vaikka tahtoa olisikin. Onneksi ihmiset kuitenkin vaihtavat ajatuksia keskenään. Tunnelman ja mielialan kannalta tällaisella yhteistyöllä on suuri merkitys. Kun pyydän järjestämiimme kilpailuihin alan ammattilaisia tuomareiksi raateihin, he tulevat mielellään.
Itse asiassa kaikki yhteistyö syntyy aina ihmisten välille, ei yritysten. Ensin ihmiset löytävät toisensa, sitten organisaatiot syttyvät yhteistyöhön.
Olemme tehneet hyvää yhteistyötä lukuisissa tapahtumissamme alamme suurten yritysten – esimerkiksi Keskon, Arlan ja Helsingin Myllyn kanssa – kanssa. Olemme oppineet paljon muun muassa tuotekehityksestä ja raaka-aineista.
Oma unelmani on yhteistyö yli toimialarajojen. Tosiasiahan on, että olemme maa, jossa samanhenkiset pyörivät keskenään.
Meidän pitäisi oppia kurottamaan rohkeammin yllättäviin suuntiin. Miksi emme tekisi yhteistyötä tahojen kanssa, jotka tutkivat ihmisen suhdetta ruokaan? Tai julkishallinnon ja ministeriöiden kanssa? Siinä pöydässä voisi viimeinkin kehittyä visio siitä, miten nostamme ruoka- ja palvelukulttuurilla Suomea nousuun.
”Yhteinen ryhtiliike viestintäalalle”
Jarno Forssell
ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry:n toimitusjohtaja
Haluaisin toteuttaa viestinnän arvon näkyväksi tekevän Siksi viestintää -hankkeen yhdessä viestintätoimistojen ja muiden alan toimijoiden kanssa.
Viestinnän alalla eletään tällä hetkellä ristiriitaista aikaa. Samalla kun viestinnän merkitys kasvaa, sen arvoa ei ymmärretä organisaatioissa riittävästi. Viestijät kokevat, ettei viestinnän strategista roolia ymmärretä, ja tämä näkyy myös resursseissa ja työmahdollisuuksissa. Meidän on pakko tehdä jotain, jotta tämä muuttuu.
Pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan. Markkinointialalla toteutettiin noin kymmenen vuotta sitten Siksi markkinointia -hanke, jossa alan toimijat kokosivat yhteen faktoja, tutkimusta ja esimerkkejä markkinoinnin vaikuttavuudesta. He veivät viestin suoraan organisaatioiden päättäjille. Se osoitti, että koko toimiala voi yhdessä muuttaa keskustelua ja päätöksentekoa.
Viestinnässä tarvitaan nyt vastaava yhteinen ryhtiliike. Ei riitä, että puhumme viestinnän merkityksestä yleisellä tasolla – meidän on pystyttävä osoittamaan sen vaikutus konkreettisesti, myös euroissa. Kohderyhmänä ovat ne, jotka päättävät budjeteista ja strategisista linjauksista eli organisaatioiden johto.
Viestinnän ala ansaitsee ulkoista arvostusta ja tarvitsee sisäistä itsevarmuutta. Ajankohta tälle on otollinen, sillä ensi vuosi 2027 on suomalaisen viestinnän juhlavuosi. Silloin tulee kuluneeksi 80 vuotta ensimmäisen viestintäalan järjestön perustamisesta, mikä tarjoaa luontevan hetken nostaa viestinnän merkitys laajempaan keskusteluun.
Onnistuessaan Siksi viestintää -hanke voisi muuttaa sitä, miten viestintä nähdään organisaatioissa. Ymmärrys viestinnän vaikutuksista kilpailukykyyn, maineeseen ja kykyyn houkutella osaajia kasvaisi. Se näkyisi suoraan resursoinnissa, työmahdollisuuksissa ja alan arvostuksessa.
Leenan, Riikan ja Jarnon ajatukset kirjasivat sisältöjohtajamme Henna Rautiainen ja Riitta Pollari sekä digistrategi Kaisa Nousiainen. Leena Hirvosen kuvasi Otto Virtanen.