”Kemianteollisuus on maailmanpelastajan roolissa”
Vetytalouden myötä kemianteollisuus on noussut vihreän siirtymän keskiöön. Kysyimme kemianalan järjestöjen ja yritysten ammattilaisilta, miten siirtymä kohti sähkö- ja vetypohjaista taloutta näkyy heidän työssään.
Juha Vainio
Viestintäjohtaja, Kemianteollisuus ry
Suurimpia megatrendejä ovat nyt ehdottomasti vihreä siirtymä ja hiilineutraalius. Kemianteollisuus on teollisuuden teollisuus eli se tuottaa välituotteita muille aloille. Kun me kemianteollisuudessa saamme oman tuotantomme hiilineutraaliksi, voimme tuottaa tuotteita, jotka auttavat muita teollisuudenaloja vihreässä siirtymässä. Eli tavallaan kemianteollisuus on maailmanpelastajan roolissa!
Suomessa on tällä hetkellä paljon investointiaikeita päästöttömään energiaan, kuten tuulivoimaan. Mutta niiden lisäksi tarvitsemme myös teollisen mittakaavan investointeja, joissa päästötöntä energiaa voi hyödyntää.
Meillä Suomessa on runsaasti päästötöntä sähköä. Sen sijaan vetytalouden investoinnit ovat kriittisessä vaiheessa. Päästöttömän vedyn hankkeita on suunnitteilla paljon, mutta niissä pitäisi edetä jo toteutukseen. Kemianteollisuus on suurin vedyntuottaja ja käyttäjä Suomessa nyt ja tulevaisuudessa, mutta tuotantoa tarvittaisiin lisää, jotta saisimme vetytalouden investointiaallon liikkeelle.
Vihreässä siirtymässä syntyy myös uusia toimialoja. Suomeen on jo syntynyt akkuteollisuutta ja tänne on muodostumassa kokonainen akkuarvoketju – meillähän on erittäin runsaat mineraalivarannot. Akkuarvoketjumme toimii, kun hyödynnämme omia varantojamme, perustamme tehtaat Suomeen ja myös kierrätämme akut täällä.
Sari Vihavainen
Toiminnanjohtaja, Suomalaisten Kemistien Seura
Maailmanlaajuinen suunta on nyt hyvin voimakkaasti vihreän siirtymän kautta kestävään kehitykseen. Myös meidän pitää ruveta ajattelemaan uudella tavalla.
Onneksi yritysten ja yliopistojen yhteistyön kasvu ja tärkeys näkyy Suomessa nyt selkeästi. Kun voimat yhdistetään, pienikin maa menestyy. Siiloissa tekeminen ei ole järkevää, vaan vähäiset resurssit kannattaa yhdistää.
Kilpailukykyisenä pysyminen vaatii uudistumista ja rohkeaa innovointia. Pitää olla osaamisen ytimessä eri tasoilla. Yhteistyössä yliopistojen syväosaaminen kohtaa yritysten soveltavan ja kokemusperäisen osaamisen. Parhaimmillaan siinä yhdistyvät voimat, rahoitus, resurssit ja tiedot.
Yliopistoyhteistyö kasvattaa molempien osaamispääomaa ja luo uusia verkostoja. Yritysten on tärkeää pystyä tunnistamaan niitä hyödyttävät tutkimustulokset. Yliopistot hyötyvät, kun ne pystyvät näkemään, toimivatko niiden tulokset käytännössä.
Kemian alan yhteistyö näkyy konkreettisesti esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla. Oulun yliopiston professori Ulla Lassi on kehittänyt Kokkolan yliopistokeskuksen toimintaa ja sen kemian kompetensseja kansainväliselle huipputasolle tiiviissä yhteistyössä alueen teollisuuden kanssa. Toinen esimerkki hyvästä yhteistyöstä on Timo Leskisen kiertotalouden professuuri, joka saatiin Helsingin yliopistoon yrityksiltä saadun rahoituksen turvin. Ja hyvä, että jatkuvasti käynnistyy myös kansainvälisiä isoja veturihankkeita, joihin esimerkiksi Business Finland antaa rahoitusta.
Erkki Härö
Energia-asiantuntija, Sweco Finland Oy
Oman työni näkökulmasta isoin ilmiö on energiamurros ja siihen liittyvät asiat kuten yhteiskunnan sähköistyminen, uusiutuvan energian tuotanto sekä vetytalous ja ydinvoima. Perinteisesti asiakkaitamme ovat olleet kotimaiset teollisuusyritykset ja energiayhtiöt, mutta nyt Suomessa on selkeästi nähtävissä alan kansainvälistyminen. Investorit ovat hyvin kiinnostuneita kaikista Pohjoismaista, mutta oman tuntumani mukaan Suomi on heille se kaikkein kiinnostavin kohde.
Esimerkiksi Keski-Euroopasta ja Brittein saarilta tulee tänne sijoittajia, jotka tarvitsevat konsulttiapua luodakseen yhteyksiä viranomaisiin ja saadakseen tietoa esimerkiksi luvitusasioista. Suomeen heitä vetää toimiva sähköinfra, sillä meillä on hyvä ja kattava sähköverkko. Esimerkiksi Ruotsissa verkko on paljon heikommassa kunnossa. Sähkön siirrosta Suomen kantaverkossa vastaava Fingrid on edelläkävijä ihan Euroopan tasolla.
Suomella on mahtava tilaisuus olla jo vuosina 2040–2050 energiaomavarainen, kun saamme tuotettua sähkön vaikkapa tuuli- ja aurinkoenergialla. Fossiilisen energian aikakaudella meillä ei ole ollut energiaomavaraisuuteen mahdollisuutta, koska täällä ei ole tarvittavia raaka-aineita, kuten öljyä, hiiltä ja maakaasua.
Täytyy kuitenkin muistaa, että vaikka Suomella on monia vahvuuksia, ne eivät yksistään riitä. Investointien sijoittumisessa on kyse aina kilpailutilanteesta ja avainasemassa on investointien edellytysten luominen, jotta ne oikeasti tulevat tänne, eivätkä suuntaa muualle. Eikä auta vain odotella, että joku tulee ja investoi, vaan meidän täytyy myös osata markkinoida maatamme. Suomen pitää siis myös näyttää hyvältä.
Toimitusjohtaja Kati Mykkänen ja tuotepäällikkö Miikka Ruuskanen
Labo Line Oy
Olemme laboratorio- ja sairaalalaitteiden myyntiin erikoistunut perheyritys, ja työssämme näkyy nykyään voimakkaasti litiumioniakkujen yleistyminen ja niiden turvallinen säilytys. Niitä käytetään esimerkiksi mobiililaitteissa, tietokoneissa, siivouslaitteissa, kiinteistönhoitolaitteissa, sairaalan potilasnostimissa, nostopöydissä sekä lukuisissa arkisissa laitteissa ja kulkuneuvoissa.
Litiumioniakkuihin liittyvät riskit, kuten tulipalot ja räjähdykset, pitää kuitenkin ottaa jo ennakolta huomioon. Kaikkien litiumioniakkuja käyttävien organisaatioiden tulee kiinnittää huomiota työntekijöidensä ja ympäristön turvallisuuteen hoitamalla akkuturvallisuus kuntoon. Paras ratkaisu riskien vähentämiseen on akkukaappi, joka on varustettu palonsuojauksella ja valvontajärjestelmällä.
Akkukaappi ei voi estää viallisen akun aiheuttamaa paloa, mutta se suojaa ympäristöä ja lähistöllä olevia ihmisiä. Vahingot pysyvät rajattuina, koska kaappi estää liekkien ja myrkyllisten kaasujen leviämisen ympäristöön.
Vaikka akut ovat yleistyneet, suoraan niiden säilyttämiseen ja varastointiin liittyvää lainsäädäntöä ei vielä juurikaan ole. TUKES on kuitenkin julkaissut Teollisuuden Litium-ioniakut ja turvallisuus -oppaan. Labo Linessa olemme myös itse panostaneet asiakkaidemme koulutukseen. Olemme jo pitkään järjestäneet maksuttomia koulutuksia turvallisuuteen liittyen ja nyt olemme aloittaneet webinaarit, joissa käsitellään myös akkujen turvallista säilyttämistä ja akkukaappiratkaisuja.