”Älä odottele – kasvu pitää tehdä nyt”
Mia Toivanen mietti työkseen kiinteistö- ja rakennusalan kasvun mahdollisuuksia kolmen vuoden ajan. ”Minusta meiltä puuttuu yksi iso asia: yhteinen tarina siitä, mihin olemme menossa ja mikä merkityksemme on.”
Mia Toivanen luotsasi kiinteistö- ja rakennusalan yhteistä KIRA-kasvuohjelmaa olosuhteissa, joissa rakentaminen ja kiinteistöbisnes tippuivat aallonharjalta ennätyksellisen syvään suhdannekuoppaan.
Nyt, kun kolmivuotinen ohjelmakausi on päättynyt, Toivanen ei yritäkään väittää, että valmista tuli. Sen sijaan hän toivoo, että alalla uskalletaan jatkaa hyvään vauhtiin päässyttä yhteistyötä entistä rohkeammin.
Me emme ole sivuroolissa – me olemme elinehto
”Minulle on kirkastunut yksi asia ylitse muiden: me kiinteistö- ja rakentamisalalla mahdollistamme muiden toimialojen menestyksen, ihmisten arjen ja koko yhteiskunnan toimivuuden sekä Suomen kilpailukyvyn. Ilman meitä ei ole kouluja, sairaaloita, työpaikkoja eikä koteja. Silti puhumme itsestämme ja roolistamme tässä yhteiskunnassa todella vähättelevästi.
Tämä on minusta yksi alan suurimmista ongelmista – ja samalla sen suurin mahdollisuus. Emme ole ylpeitä ja sano ääneen, kuinka merkittävä ala tämä on. Ja kun emme sano sitä itse, ei kukaan muukaan sano. Se vaikuttaa siihen, miten meitä katsotaan, miten alalle hakeudutaan ja millaisena tulevaisuutemme nähdään.
Olen miettinyt paljon sitä, miten nuoria saadaan kiinnostumaan alasta. Keskustelu lipsahtaa usein palkkaan, vaikka monia motivoi myös merkityksellisyys. Se, että saa rakentaa tulevaisuutta, jättää jäljen ja tehdä kestävämpää maailmaa. Sen pitäisi olla meidän ylpeyden ytimessä.
Jos me itse ymmärtäisimme paremmin, että olemme elinehto muille, muuttuisi myös tapamme toimia. Se muuttaisi suhtautumistamme kehittämiseen, kasvuun ja vastuuseen. Ja tämä ei ole vain yritysten sisäinen asia – tämä on yhteiskunnallinen kysymys.”
Taantuma ei ole syy pysähtyä – se on syy liikkua
”Kolmen vuoden aikana kuulin jatkuvasti, että taantumassa ei ole rahaa kehittää ja kun on nousukausi, ei ole aikaa. Ihan kuin kyseessä olisi luonnonlaki. Mutta jos koskaan ei ole aikaa tai rahaa, milloin kehittäminen sitten tapahtuu?
Kasvun kehittäminen ei ole mikään irrallinen projekti, vaan arjen valintoja: mihin panostetaan, mitä uskalletaan kokeilla ja mihin suuntaan liiketoimintaa viedään. Se on vastuullista johtamista, jonka merkitys vain korostuu vaikeina aikoina. Juuri silloin pitäisi miettiä, miten toimimme fiksummin, tehokkaammin ja kestävämmällä tavalla.
Olen nähnyt yrityksiä, jotka eivät ole jääneet odottamaan parempia aikoja, vaan ovat käyttäneet vaikeat hetket uudistumiseen. Ja usein juuri ne pärjäävät pitkällä aikavälillä parhaiten. Kun ala on näin merkittävä koko yhteiskunnalle, meillä ei ole varaa jäädä paikallemme!”
Yhteistyö on välttämätöntä – ja silti teemme siitä turhan vaikeaa
”Tämä ala ei toimi ilman yhteistyötä. Mikään rakennus ei synny tai hanke etene yhden toimijan voimin. Silti uutta luova yhteistyö on meille vaikeaa, ja olen pitkään miettinyt, miksi näin on. Meillä on paljon foorumeita ja verkostoja, mutta ilman todellista tarvetta keskustelu jää ylätasolle. Yhteistyö alkaa vasta silloin, kun ongelma on oikea, yhteinen ja sellainen, että se vaatii meitä kaikkia mukaan.
Siksi toteuttamamme KIRA-haasteet ovat olleet minulle niin tärkeitä. Niissä tilaaja on tuonut esiin aidon, ratkaisemattoman ongelman ja kasvuohjelma haastanut yrityksiä tarjoamaan ratkaisuja siihen. Todellisen tarpeen kautta yhteistyö on muuttunut puheesta tekemiseksi ja konkreettisiksi ideoiksi, tuotteiksi ja palveluiksi. Samalla syntyy luottamusta: huomataan, että vuoropuhelu on mahdollista, kumppanuus voi hyödyttää kaikkia ja kokonaisuuksia kannattaa rakentaa yhdessä.”
Emme ole niin asiakaslähtöisiä kuin kuvittelemme
”Sanon tämän tarkoituksella terävästi, koska muuten ajatus jää leijumaan: me emme ole aidosti asiakaslähtöinen ala. Olemme usein tuote- ja ratkaisulähtöisiä. Puhumme tuotteista, kun asiakkaat puhuvat ongelmista.
Jos asiakkaalla on käsissään valtava kokonaisuus ja me tarjoamme pieniä palasia, ei lopputulos koskaan ole paras mahdollinen. Meillä pitää olla näkemys asiasta, kun asiakas vaikkapa miettii, miten päästä 20 prosenttia pienempiin päästöihin tai miten tehdä korjausrakentamisesta aidosti vähähiilistä.
Aidosti asiakaslähtöinen ajattelu tarkoittaa sitä, että lähdemme liikkeelle asiakkaan tarpeesta ja kokoamme sen ympärille ratkaisut – yhdessä. Tämä vaatii uudenlaista yhteistyötä, uudenlaista myyntiä ja uudenlaista markkinointia. Ja ennen kaikkea se vaatii sen myöntämistä, että kaikkea ei ole tehty aiemmin parhaalla mahdollisella tavalla. Sen myöntäminen on usein se vaikein kohta.”
Ala elää hokemista – ja ne rajaavat ajatteluamme
”Olen kuullut vuosien varrella samoja hokemia yhä uudelleen: Tämä ala on nollasummapeli. Ala on suhdanneherkkä, ei voi mitään. Tälle ei oikeastaan mahda mitään.
Niissä voi olla pieni totuuden siemen, mutta kun samoja hokemia toistetaan tarpeeksi, ne alkavat toteuttaa itseään: ohjata päätöksiä, valintoja ja koko tulevaisuuskuvaa. Minusta on huolestuttavaa, jos liiketoimintaa johdetaan ajattelulla, jossa tällaiset hokemat hyväksytään normiksi eikä niitä enää edes kyseenalaisteta.
Meillä on kuitenkin paljon yrityksiä, jotka ovat tehneet toisin. Myös vaikeina aikoina. Niitä esimerkkejä pitäisi nostaa enemmän esiin ja näyttää, että on olemassa vaihtoehto. Että ala ei ole lukittu paikalleen.”
Kehitystyön alasajo on vastuutonta – meidän pitäisi hyödyntää startupeja rohkeammin
”Olen aidosti huolissani siitä, miten paljon alan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyötä on ajettu alas. Ymmärrän suhdanteet, ymmärrän säästöpaineet. Mutta samaan aikaan kehitys kiihtyy monella rintamalla, kuten datassa, tekoälyssä, automaatiossa ja robotiikassa. Muualla mennään eteenpäin mutta meillä leikataan. Se on minusta vastuutonta.
Meillä olisi nopea ja konkreettinen tapa toimia toisin, eli hyödyntää startupeja aivan eri mittakaavassa. Ne voivat toimia yrityksille ketterinä TKI-yksikköinä. Niillä on ratkaisuja, joita voi ottaa käyttöön heti, vaikka ensi viikolla. Ne ovat joustavia, ne muokkaavat, ne testaavat.
Ja ehkä tärkeintä on, että startupeissa on kulttuuria, jota me tarvitsemme. Ennakkoluulottomuutta, nopeutta ja uudenlaista ajattelua. Me emme tarvitse vain teknologiaa vaan uudenlaista tapaa katsoa maailmaa.”
Ilman yhteistä suuntaa mikään uudistus ei kanna
”Minusta meiltä puuttuu yksi iso asia. Yhteinen tarina siitä, mihin olemme menossa. Me puhumme vähähiilisyydestä, digitalisaatiosta ja hyvinvoinnista, mutta emme sido niitä yhteen. Silti juuri niistä voisi rakentua Suomen seuraava uskottava kärki: vähähiilinen rakennettu ympäristö, korkea elämänlaatu ja vahva digikyvykkyys.
Meillä olisi kaikki edellytykset sanoa tämä ääneen ja tehdä siitä yhteinen suunta irrallisten tavoitteiden tilalle.
Tällainen tarina ei synny itsestään. Se vaatii kokoamista, yhteistyötä ja johtajuutta. Mutta juuri siksi se on tekemisen arvoinen. Ilman yhteistä suuntaa jäämme helposti reagoijiksi sen sijaan, että rakentaisimme tulevaa. Minulle tämä kaikki tiivistyy yhteen kysymykseen: uskallammeko viimein nähdä oman merkityksemme oikein?”
Mia Toivasen haastatteli sisältöjohtajamme Henna Rautiainen ja kuvasi kumppanimme Pia Inberg Maria 01-kampuksella Helsingissä.
Mia Toivanen
* Ohjelmajohtaja, KIRA-kasvuohjelma 2023–2025. Kiinteistö- ja rakentamisalan kolmevuotisen kasvuohjelman tavoite oli muodostaa kiinteistö- ja rakentamisalalle yhteinen kasvun tahtotila ja sitouttaa koko ala uudistavan kasvun toimenpiteisiin. Era toimi kasvuohjelman viestintä- ja markkinointikumppanina.
* Hallintotieteiden tohtori (HTT), Tampereen yliopisto.
* Pitkä kokemus kiinteistö- ja rakentamisalan kehittämisestä, arvioinnista ja strategisesta ohjauksesta. Owal Groupin osakkaana on vastannut kiinteistö- ja rakentamisalan kehittämishankkeiden tuesta ja arvioinneista.
* Nykyään: Siirtyi vuoden 2026 alussa Teknologian tutkimuskeskus VTT:lle rakennetun ympäristön kehittämistehtäviin.