Laadukasta sisältöä haluavat kaikki, mutta kuinka se syntyy?
Mikä vastaa asiakkaan odotuksiin ja kohderyhmän tarpeisiin sekä kirittää tekijöitä aina vain parempaan? Laadukkaasti tehty sisältö. Se ei synny sattumalta, vaan vaatii tekijöiltään rautaista ammattitaitoa, kirjoittavat Eran sisältötiimin vetäjä Titta Kiuru ja operatiivinen johtaja Tuomas Littunen.
Kun saimme Taloustutkimuksen tekemässä Viestintäalan yritysten imagotutkimuksessa koko alan parhaan asiakassuosittelu- eli NPS-luvun, olivat suurimmat vahvuutemme vastaajien mukaan asiakkaan liiketoiminnan ymmärtäminen, luotettavuus, taito kuunnella asiakasta, ongelmanratkaisukyky ja työn kokonaisorganisointi.
Kaikki nämä tunnistamme Erassa, mutta nostamme niiden rinnalle vielä yhden tekemistämme ohjaavan johtotähden, nimittäin sisältöjen laadun. Sen nimiin olemme vannoneet siitä asti, kun Era kymmenen vuotta sitten perustettiin.
Mutta minkä nimeen vannomme, kun puhumme laadusta? Laatu on nimittäin käsitteenä kinkkinen ja monimerkityksellinen. Asiakkaalle laadun korostaminen saattaa olla hälytysmerkki korkeasta hinnasta. Tekijä saattaa ajatella, että laadun tekemiseen ei koskaan ole riittävästi aikaa tai rahaa. Katteen perään katsova haluaa puolestaan välttää ylilaadun tekemistä, eli niin sanottua turhanpäiväistä hinkuttamista. Siitä kuitenkin vallitsee yhteisymmärrys, että huonoa laatua ei kukaan halua saada tai tehdä.
Sisältöjen laatua pitää johtaa ja kehittää, jotta sitä voisi syntyä järkevällä tavalla. Siksi olemme Erassa yhteisvoimin määritelleet asiat, joista emme koskaan tingi sisältöjä tehdessämme. Näin syntyy eranomaista laatua – sisältöjä, jotka ilahduttavat, lunastavat aina asiakkaan odotukset ja puhuttelevat yleisöjään.
Työmme on viimeisteltyä ja huolellista, ei huolimattomuusvirheitä
Viimeistelty fiilis on varmasti yksi tärkeimmistä koetun laadun mittareista. Huolellisuuden korostaminen voi tuntua hassulta, mutta sitä se ei ole, sillä viimeistelemättömiin sisältöihin törmää nykyään aivan liian usein. Vaikka sisältö olisi kuinka kekseliäästi rakennettu ja näkemyksellinen, voi yksittäinen kirjoitusvirhekin pilata lukijan kokemuksen ja vähentää koko sisällön uskottavuutta.
Kieli on hyvää ja viimeisteltyä, faktat ovat kunnossa, väitteet perusteltu, käsitteet avattu
Oli kyse millaisesta sisällöstä hyvänsä, vastaanottajan on pystyttävä ymmärtämään sen viesti. Tässä kohtaa laatu syntyy kohderyhmän ymmärtämisestä ja huomioimisesta: millaisia kerronnan keinoja ja ääntä käytämme, millä logiikalla etenemme, vakuutammeko erikoistermejä käyttämällä vai ne avaamalla. Näitä kaikkia ulottuvuuksia mietimme usean ihmisen voimin läpi sisältöprosessimme – ja editoimme kaikki sisällöt aina kahteen otteeseen.
”Sisältöammattilaisen ydinosaamista on kysyminen, kysyminen ja kysyminen – sekä ilmiselvyyksien, oletusten ja luutuneiden käsitysten haastaminen.”
Olemme kysyneet ja kyseenalaistaneet
Sisältöammattilaisen ydinosaamista on kysyminen, kysyminen ja kysyminen – sekä ilmiselvyyksien, oletusten ja luutuneiden käsitysten haastaminen. Tässä olemme erityisesti vastaanottajien asialla, mutta samalla saamme sisällössä esiintyvän henkilön varmasti loistamaan sisällön tähtenä.
Sisällöllä on näkökulma, ja se tarjoaa oivalluksia ja herättää tunteita
Jos jotain asiakkaat meiltä haluavat, niin uusia näkökulmia ja jännittäviä lähestymistapoja itselleen tuiki tuttuihin aiheisiin. Näkökulmaa haemme kohderyhmien elämäntilanteista ja tarpeista, ajankohtaisista yhteiskunnallisista topiikeista sekä varjoalueilta, joihin muut eivät ole vielä äkänneet tarttua. Näkökulman valinnassa kanavalla on iso rooli – iltapäivälehteen menevä natiiviartikkeli on kovin erilainen kuin vaikkapa mediatiedote.
Sisällöllä on harkittu rakenne tai konsepti – alku ja loppu muodostavat mielenkiintoisen kaaren
Sisältöjen pikakulutuksen aikakaudella rakenteella on valtava rooli. Alun pitää koukuttaa, lopun tehdä vaikutus ja kokonaisuuden tarjota tarttumapintaa. Yksittäisen sisällön tarinankaaren rakentamisen lisäksi pyrimme aina kertomaan tarinaa myös sisältöjen kokonaisuudella. Työkalu tähän on sisältöstrategia, jonka keskeisiä osia ovat kohderyhmälähtöisesti mietityt teemat ja koukuttavat konseptit.
”Laadun paras tae ovat ihmiset, jotka tietävät, mitä tekevät ja pyrkivät jatkuvasti kohti parempaa!”
Sisällön eri elementit muodostavat viimeistellyn kokonaisuuden
Sisällön koettuun laatuun vaikuttaa olennaisesti sen esitystapa ja ulkoasu. Laatuvaikutelma voi olla kerralla pilalla, jos juttua kuvittaa yhdentekevä kuvapankkikuva, videon ensimmäiset sekunnit eivät imaise mukaansa tai teksti on syötetty sivustolle sinne päin.
Konseptoinnissa mietimmekin visualisuutta siinä missä muitakin sisällöllisiä valintoja. Käytämmekö stilliä, liikkuvaa kuvaa vai kuvitusta? Miten palastelemme sisältöä ja millaisia tehoste-elementtejä käytämme?
Asiakas on sisältöön tyytyväinen
Asiakkaamme arvioivat laatua monin eri tavoin. Itse lopputulos on tietysti tärkeä, mutta niin on myös mukana olleiden kokemus: haastateltavat ovat tyytyväisiä, aikataulu ja budjetti ovat pitäneet, eikä mitään ylimääräistä häslinkiä ole päässyt syntymään. Asiakkaan silmissä lopullinen laatu määräytyy ehkäpä vasta sitten, kun tulokset selviävät – ja mittareitahan olemme määritelleet jo sisältöstrategiassa.
Sisältö on ammattitaitomme ja perusteltujen valintojemme tulos
Kuten yllä näkyy, laatua ei synny yhdestä muotista eikä sitä voi mitata vain yhdellä kriteerillä. Siksi meillä on töissä sisältöjen ammattilaisia, jotka pystyvät tekemään järkeviä valintoja sekä arvioimaan oman ja toistensa työn jälkeä. Laadun paras tae ovatkin ihmiset, jotka tietävät, mitä tekevät ja pyrkivät jatkuvasti kohti parempaa!