”Ihmistä ei korvaa tekoäly vaan tekoälyä käyttävä ihminen”
Tekoäly puhuttaa, innostaa ja pelottaakin. Kaikki organisaatiot haluavat ottaa sen haltuun viimeistään nyt. Kysyimme markkinoinnin ja viestinnän ammattilaisilta, kuinka sinut he ovat AI:n kanssa ja millaiseksi apuriksi se on osoittautunut.
Tapio Levä
Telian tekoäly- ja dataratkaisujen liiketoimintajohtaja
Ihmistä ei korvaa tekoäly, vaan tekoälyä käyttävä ihminen. Markkinoinnissa ja viestinnässä tekoäly on meille vielä uusi työkaveri.
Tekoälyhypetys pyörii tällä hetkellä liikaa generatiivisen tekoälyn ympärillä. Me olemme saaneet muilla tekoälysovelluksilla hyviä tuloksia esimerkiksi asiakastarpeen ymmärtämisessä. Konserniimme kuuluva C More on edelläkävijä asiakasdatan analysoinnissa, ja siellä on jo onnistuttu kehittämään palvelua ja prosesseja tekoälyn avulla.
Markkinointi ja viestintä linkittyy asiakasymmärryksen luomiseen. Meille kertyy asiakasrajapinnasta erilaisina yhteydenottoina paljon tietoa, jonka avulla ymmärrämme, mitä palveluja asiakkaamme hyödyntävät, mikä toimii ja mikä ei. Ajamalla asiakasdatan tekoälykoneen läpi saamme tietoa, josta on hyötyä esimerkiksi myyntisuosituksissa. Saamme tietää, mitä voisimme kullekin asiakkaalle tarjota. Olemme tätä kautta onnistuneet kasvattamaan myyntiä.
Telian markkinoinnissa ja viestinnässä generatiivista tekoälyä on hyödynnetty inspiroitumiseen ja ideoiden raaka-aineena, mutta sen tuottamia kuvia tai tekstejä ei ole vielä pystytty suoraan käyttämään. Meillä ihmiset tuottavat yhä verkkosivujen sisällöt ja uutiskirjeet, ja tekoäly on osoittautunut hyväksi työkaluksi uutiskirjeiden optimoinnissa.
Generatiivisen tekoälyn haasteena on lähdeaineisto, jolla sitä on opetettu. Meillä Telialla on selkeä visuaalinen identiteetti ja tone of voice, jota haluamme tekoälyn käyttävän. Olemme edenneet opettamisessa ja julkaisseet ensimmäisen tuotantoversion sovelluksesta, joka voi tuottaa monenlaisia sisältötyyppejä, kuten viestejä eri some-alustoille – tietenkin niin, että ihminen tarkastaa aina sisällöt. Tavoitteemme on, että jossain vaiheessa tekoäly tuottaa riittävän hyvää sisältöä ja pääsemme massapersonointiin.
Koko markkina on tässä asiassa vielä kokeiluvaiheessa: miten oma ääni saadaan mukaan ja miten tekoälyyn viedään dataa tietoturvallisesti. Tarvitaan aikaa ja opettelua, jotta tekoälyä pystyttäisiin laajasti hyödyntämään. Edelläkävijät ovat vain jäävuoren huippu – iso massa ihmisiä ja organisaatioita muuttaa toimintatapojaan hitaasti.
Katariina Salmisalo
Erillisverkkojen viestintäjohtaja
Kun aloin pohtia tätä asiaa, tajusin, että itse asiassa tekoäly on meille ihan arkinen työkalu. Sehän on paljon muutakin kuin nyt paljon esillä olevat kielimallit. Olemme käyttäneet tekoälyä jo vuosia: somemarkkinoinnin kohdentamisessa, Google Adsissa ja hakukoneoptimoinnissa. Yllätyksellisintä on ollut, että kielimalleihin perustuvat työkalut ovat lyöneet itsensä näin nopeasti läpi.
Itselleni tekoäly on hyvä sparrauskaveri ideoinnissa, mutta viestintää ja markkinointia tekevän näkökulmasta sen tuottama sisältö on persoonatonta. Tekoäly soveltuu bulkkityöhön, kuten yksinkertaisten tekstien ja käännösten tekemiseen. On kuitenkin selvää, että tekoäly vaikuttaa viestinnän ja markkinoinnin kenttään yhä enemmän.
Tekoäly ei tulkitse tunteita samalla tavalla kuin ihmiset, ja tunteethan ovat tärkeä osa viestintää ja markkinointia. Esimerkiksi nyt muuttuneessa turvallisuustilanteessa on tärkeää, että muun muassa viranomaiset pystyvät välittämään turvallisuuden ja hallinnan tunnetta faktojen lisäksi.
Tekoäly ei pysty myöskään käsittelemään epävarmuuksia tai epämääräisyyksiä yhtä hyvin kuin ihmiset, koska sen toiminta perustuu olemassa olevaan dataan. Viestinnässä ja markkinoinnissa on usein paljon epävarmuutta, ja siksi tekoälyn hyödyntäminen voi aiheuttaa ongelmia. Tekoäly ei myöskään ole moraalinen toimija, ja se voi tuottaa tuloksia, jotka ovat eettisesti kyseenalaisia.
Meillä Erillisverkoissa on organisaatiotasolla tekoälystrategia, ja se on meille ict-toimijana tietysti tärkeä alue. Asiakkaamme kuitenkin toimivat turvallisuuskriittisillä ja -sensitiivisillä toimialoilla, ja tekoälyn yleistyminen näissä organisaatioissa vaatii eettisten ja lainsäädännöllisten kysymysten ratkaisemista. Viranomaispuolella varmasti keskustellaan, mitä tulevaisuudessa voi antaa tekoälyn tehtäväksi ja mitkä työt jättää ihmisten vastuulle. Lähtökohtaisesti itse ajattelisin niin, että ihminen tekee isot päätökset.
Toki tekoäly voi pelottaa, ja työpaikkojen katoamisen myötä tulla henkilökohtaisiakin tragedioita. Toisaalta tekoäly antaa paljon uusia mahdollisuuksia. Itse kuulun siihen koulukuntaan, joka ei lähde maalailemaan piruja seinille tai pelkää, että tekoäly alkaisi elää omaa elämäänsä. Ihminen on luonut tämänkin teknologian, ja ihminen myös tekee päätökset, miten sitä halutaan käyttää.
Elina Antila
FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan viestintäpäällikkö 
Olemme tänä vuonna kokeilleet, harjoitelleet ja kouluttautuneetkin tekoälyn käyttöön. Olemme käyttäneet tekoälyä sisällöntuotannon apuna ja analytiikassa.
Kokonaan tekoälyn varassa ei voi tehdä viestintää tai sisältöjä. Tarvitsemme aina ensin näkemyksen, mitä haluamme tehdä. Tekoäly antaa mahdollisuuksia, näkökulmia, ideoita ja nopeutta, mutta ihmisen tehtävänä on yhä suunnan määrittäminen, toteutus ja erityisesti faktatietojen tarkastaminen. Olemme havainneet, että tekoäly voi tehdä suoranaisia virheitä, ja pelkästään siihen luottaminen olisi riskialtista varsinkin pankki-, vakuutus- ja sijoitusasioissa, joiden parissa töitä teemme. Sisältöjen suora tekeminen AI:lla ei ainakaan meillä toimi, ja asiantuntijamme tarkistavatkin aina kaikki sisältömme.
Tekoälyn tuomat mahdollisuudet ja koulutustarjonta eri aloilla ovat jo nyt huikeita, ja uusi teknologia muuttaa tulevaisuudessa työnkuvia viestinnässäkin. Uskon, ettei tekoäly kuitenkaan koskaan korvaa meitä viestinnän tekijöitä, sillä työmme on pitkälti vuorovaikusta ja asiantuntijatyötä. Tekoäly on työkalu, joka auttaa, parantaa ja tehostaa työtämme. Meidän täytyy oppia hyödyntämään sitä oikealla tavalla.
Tekoälyn käyttäminen on sangen helppoa ja nopeaa. Se voikin houkutella käyttämään valtavaa tietomassaa ja sisältöä myös holtittomasti.
Tekoäly on tullut osaksi arkeamme aika nopeasti, ja tiedämme, että se jää pysyväksi osaksi kaikkien meidän työtämme. Toki siihen liittyy paljon eettisiä kysymyksiä: miten tietoa käytetään, onko tieto oikeaa ja onko se tuotettu myös eettisesti oikein. Hyvänä esimerkkinä tekijänoikeuskysymykset ja miten tekoälyn käytöstä kerrotaan esimerkiksi sisältöjen yhteydessä. Varmasti jonkinlaisia pelisääntöjä vielä tarvitaan.
Niko Havupalo
IPR-asiantuntijayritys Kolsterin markkinointipäällikkö
Tekoäly on yhä merkittävämpi tekijä markkinoinnissa ja lähivuosina myös sisällöntuotannossa. IPR-alan asiantuntijatyöhön sitä on vaikeampi tuoda salassapitovaatimusten takia, ellei sitten kehitetä yritysten sisäisiä suljettuja tekoälyjä. Itse olemme käyttäneet tekoälyä ennen kaikkea markkinoinnissa ja liikkeenjohdossa. IPR:n näkökulmasta tekoälylle tulee varmasti sääntelyä.
Tekoäly on loistava assistentti. Käytän tekoälyä esimerkiksi idealinkona. Saatan esimerkiksi pyytää siltä viisi eri näkökulmaa johonkin asiaan – enää seitsemän ihmisen ei välttämättä tarvitse kokoontua palaveriin ideoimaan.
AI on hyvä jo monissa asioissa. Pitää kuitenkin muistaa, että se ei ole promptejansa parempi. Tekoäly suoltaa usein keskiarvoa, ja tuotokset jäävät helpolla muovisiksi. Jos haluaa aidosti puhutella, tarvitaan edelleen näkemyksellisyyttä. En silti väitä, että pystyisin erottamaan taitavasti promptatun tekoälytekstin ja ihmisen kirjoittaman tekstin toisistaan. Sama pätee myös taitavasti tekoälyllä muokattuihin valokuviin.
Meillä ei ole mitattuja lukuja tekoälyn hyödyistä. Käytännön kokemus kuitenkin on, että tekoäly voi antaa parissa minuutissa riittävän hyvän lopputuloksen tehtävään, johon voisin muuten jäädä jumittamaan 20 minuutiksi. Mahdollisuudet ovat valtavat. Tekoäly pystyy vähentämään turhaa tekemistä, ja aikaa vapautuu varsinaiseen työhön.
AI on teknologinen mullistus, jota voi verrata internetin tuloon tai teollistumiseen. Kyse on murroksesta, jonka vaikutukset ihmisen kollektiiviseen ajatteluun ja elämäntapaan ovat väistämättömät. Mitä haasteita näen? Kun mullistus on käynyt yhteiskunnan läpi, niin onko ihmisellä kuitenkaan enempää tilaa hengittää? Miten käsityöläiseksi luodulle ihmiselle käy, jos työ on vain promptien antamista ja näppäimistön painelua? Mistä löytyy luomisen ilo, jos kukaan ei enää maksa luomisesta?
Ajat muuttuvat, ja kunkin yrityksen on omalla tavallaan muodostettava suhteensa uusiin teknologioihin. Silmiänsä ei kannata ummistaa, eikä muutokselta pääse piiloon. Joskus sähköpostejakin printattiin, vaan eipä printata enää.